perjantai 19. heinäkuuta 2013

Thanks for the memories L.A.

Heippa kaikki. Me täällä taas. Ollaan sanattomia. Ollaan just eletty ehkä unohtamattomin viikko meidän koko elämästä. Tällä hetkellä puidaan kaikkea tapahtunutta Portlandin hellässä huomassa, Zachin ja Chandlerin asunnolla. Losissa vietetty aika oli jotain niin uskomatonta. Nähtiin, koettiin, tutustuttiin, tehtiin, juhlittiin, itkettiin, naurettiin, rakastuttiin ja kaikkea muuta yhtä klichéistä.

Saavuttiin Losiin siis torstaina ja ehkä vähän naureskeltiin meidän upealle hotellille... ei niin luksushotelli, mutta eihän sinne tultu muuta kuin nukkumaan. Jatkettiin matkaa Hollywood Boulewardille, jossa nähtiin mm. Walk of fame, Chinese theater, Kodak theater ja mielettömästi turisteja ja viihdyttäjiä. Puhelinmumeroita sateli mielin määrin amerikkalaispojilta, mutta me tietenkin erotettiin jyvät akanoista. (En ehkä ikinä unohda sitä hetkeä, kun mun ja Josephin katseet kohtas keskellä ihmismassaa, se oli menoa sit.. -Kata).
Hollywoodissa kiertelyn jälkeen oltiin kuitenkin niin väsyneitä, että haluttiin vaan hotellille nukkumaan. Joe antoi numeronsa Katalle ja varmisti, että Iris pakottaa Katan tekstaamaan. Hehe.
Kata George Clooneyn jalanjäljillä.



Perjantaina suunnattiin kohti Beverly Hillsiä ja Rodeo Drivea. Se katu oli aivan uskomaton. Merkkiliikkeitä toinen toisensa jälkeen ja uskallettiin mennä vaan muutamaan sisälle, sillä kaikki näytti niin kalliilta. Seuraavana vuorossa oli Whisky-a-gogo ja Johnny Deppin perustama baari, Viper room. Illallinen syötiin söpössä italialaisessa ravintolassa (josta Iris tais saada pienimuotoisen ruokamyrkytyksen ku valitteli huonoa oloaan illalla). Italialaisesta siirryttiin moikkaamaan Katan uutta tuttavuutta Hollywoodiin ja hengailtiin siellä jonkun aikaa, kunnes väsymys otti taas vallan..
Beverly Hills

Beverly Hilssistä myös

Iris poseeraa Whisky a Go Go:n edessä Sunsetilla.

House of blues

Lauantaina ohjelmassa oli Downtown ja siellä sijaitseva Fashion district. Mentiin metrolla Union Stationille, jonka läheisyydessä sijaitsi mm. El pueblo ja Chinatown. Kierreltiin siellä aikamme ja nähtiin aika selvästi varallisuuksien ero Chinatownin ja korkeiden rakennusten välillä. Seuraava pysäkki oli yllättävän pitkän vaelluksen päässä Fashion districtistä (Kata odotti shoppailua malttamattomana), ja se osoittautukin halpishelvetiksi, josta pian livahdettiin tielle takaisin kohti metropysäkkiä.
Chinatownissa myytiin mini kilppareita

Chinatown


Mutta nyt päästään lauantain jännittävimpiin tapahtumiin! Illalla mentiin taas Hollywood boulevardille tapaamaan Joeta ja sen kavereita ja syömään illallista. Ruuan jälkeen miettiin loppuillan ohjelmaa ja Joen kaveri ehdotti Roosevelt hotelliin menemistä. Kyseessä on siis Hollywoodin kallein hotelli, ja täytyy sanoa, että sen huomas! Siellä oli joku kilpa-autoilijoiden häppeninki, joten parkkialue oli täynnä hienoja autoja. Mentiin allasalueelle hengailemaan tulen ääreen, koska ilta oli viileä. Kata istui miehensä vieressä ja Iris lämmitteli tulen äärellä jutellen joillekin tuntemattomille. Eipä kestänyt kauaakaan, kun nuori komea mies iski silmänsä suomalaistyttöön ja Iris sai uuden juttukaverin. Ilta jatkui Rooseveltissa pyöriessä ja rikkaiden ihmisten kanssa seurustellessa.

Joe ja Kata

Roosevelt hotellin allasalueen paikka missä Iris ja Nikko tapas.

Kaiken kaikkiaan ilta oli erittäin mielenkiintoinen ja bongattiin hotellilla jopa kuuluisa skeittari Ryan Sheckler. Kyyti omaan hotelliin aamuyöllä hoitui Joen ansiosta ehkä hienoimmalla autolla, jolla ollaan ikinä matkustettu. Taisi olla jonkun rikkaan oma autonkuljettaja. (Verrattavissa Sinkkuelämää-sarjan Kihon autoon)

Sunnuntaina olikin vuorossa siirtyminen Hollywoodin hotellista Venice beachin hostelliin (puoltoista tuntia kuumassa bussissa elämämme parhaassa kunnossa.....). Kun vihdoin päästiin Veniceen, jätettiin kamat hostelliin ja mentiin rannalle etsimään ruokapaikaa. Venice beach vaikutti mahtavalta jo ensi vilauksella kaikkine outoine ihmisineenkin. Palattiin takaisin söpöön ja ystävälliseen, muttei ehkä siisteimpään, hostelliimme päiväunille, jonka jälkeen Iriksen edellisen illan uusi tuttavuus tuli rannalle viettääkseen lisää aikaa Iriksen kanssa. (Tarkoituksena oli mennä Malibuun ajelemaan, mutta ruuhkan takia jäätiin Veniceen. Katteltiin rantajammailuja ja auringonlasku yhdessä, jonka jälkeen tän Nikon piti lähteä. Sanottiin heipat epävarmoina siitä, ehditäänkö nähdä vielä tai nähdäänkö enää koskaan. Meitä molempia suretti, koska tultiin uskomattoman hyvin toimeen. -Iris)

Maanataina ja tiistaina ohjelma oli suht samanlainen. Mentiin molemmilla kerroilla Santa Monicalle shoppailemaan ja kiertämään rantaa. Nähtiin myös Iriksen kaveria McCallia, johon Iris oli vaihtovuotenaan tutustunut. Tiistaina syötiin PARASTA sushia, mitä ikinä ollaan maistettu. Paikka oli hintava, mutta sen arvoinen. Pari näyttelijääkin bongattiin, kuitenkaan nimiä muistamatta. Paikan nimi on siis Sugarfish, jos joku sushin ystävä päättää tulla Santa Monicalle! ;) Jälkkäriksi syötiin crêpejä. Mutta oli kyllä hauska nähdä McCallia!!


Keskiviikkona oli lähtö kohti Portlandia ja parit kyyneleet vuodatettuaan Iriskin hyväksyi tosiasian, että sieltä pitäisi lähteä. Oltiin molemmat masentuneita, vaikka Portland kuulostikin kivalta. Lento kesti vain 2 tuntia, mikä ei ollut matka eikä mikään verrattuna lähes 20 tunnin ajomatkaan.

Mutta Portlandista lisää myöhemmin, tässä onkin jo romaani luettavana. Myös lisää kuvia tulossa muutaman päivän sisällä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti