maanantai 29. heinäkuuta 2013

Back in Oregon, muttei kauaa

Kaliforniareissun jälkeen jäätiin siis Portlandiin pariks päiväks Zachin ja Chandlerin luokse. Oli ihanaa olla siistissä kämpässä downtown-alueella, puhumattakaan ystävällisistä majottajista. Portlandissa ohjelmassa oli shoppailua ja kiertelyä, mutta valtavan Los Angelesin jälkeen kaikki tuntu niin pieneltä. Huomattiin, ettei ajatukset pysyneet poissa Losista. Joten illalla Voodoo Doughnutseja syödessä saatiin villi idea.



Aitoon ja alkuperäiseen joutuu kuulemma välillä jonottaa yli kaksi tuntia... Meillä kävi tuuri!
Kaksi päivää Portlandissa sujahti ohi, ja lauantaina saatiin kätevästi kyyti takaisin Newportiin Claytonin(kaveri, kenen luona oltiin ensimmäinen yö jenkeissä) äidin kanssa. Me molemmat oltiin enemmän kuin iloisia, kun päästiin nukkumaan "omaan" sänkyyn!
Kissakin tykkäs Katan uusimmasta rakkaudesta


Viikko ollaan nyt nähty kavereita ja otettu rennosti. Niin sanotusti toivuttu reissusta. Ollaan käyty Corvalliksessa vesipuistossa kuumana päivänä, nähty Toledo Summer Festival, surffattu (Iris sai kuhmun päähän ison aallon iskiessä surffilaudan päähän), kokkailtu, leivottu, hengailtu ja saatu auto käyttöön! Iris on siis päässy ajelemaan autolla pitkästä aikaa.
Paigen pihalla "nuotio" Paigen, Briannan, Chrisin ja Chrissin kanssa.



Ollaan kiinnitetty huomiota täällä muutamaan asiaan, mistä on pitäny ennenki sanoa, muttei olla muistettu.
1. Ollaan kuultu valehtelematta yli 30 kertaa sama kysymys:"Ootteko te siskoksia tai sukua toisillenne?" Näytetään kuulemma tosi samalta, hah!
2. Bussit ja junat ei pelitä Amerikassa kovin hyvin... Olkaa siis suomalaiset kiitollisia meidän mahtaville yhteyksille, täällä hyvä kun pärjää ilman autoa! Tänäänkin piti päästä Eugeneen sattuneesta syystä, mikä vielä kerrotaan, mutta saatiin ensin kyyti Corvallikseen, josta päästiin bussilla Eugeneen, jossa bussiyhteydet on huonoja sunnuntaisin ja meille tärkeä bussi ei kulkenut ollenkaan, joten piti soittaa taksi. Newport-Corvallis matka on ~45min ja Corvallis-Eugene ~50min. Jos oltais bussilla tultu Newportista asti (yksi mahdollinen bussi), se olis kestäny yli 5 tuntia, koska se kiertää ties mitä kautta...
3. Päivällä turvallinen ja kiva paikka voi muuttua pimeellä tosi epäilyttäväksi ja inhottavaksi. Usein narkkarit ja kodittomat valtaa paikat iltaisin. Kodittomia on kans ihan uskomattoman paljon!
4. Mutta ihmiset on täällä vaan niin ihania ja sosiaalisia ja iloisia, ettei porukassa tuu tylsää! Ja tosi moni on auttamishaluinen, mikä helpottaa kaikella tavalla elämää, esim kyytien saaminen paikkoihin, jonne ei noin vaan kävellä. (edelleen, bussiyhteydet on lähes olemattomat)
Täällä on ihan oikeesti sisarkuntia! Kappa kappa gamman talo Oregon State Universityn opiskelijoille Corvalliksessa.

Tällä hetkellä istutaan siis yllätys, yllätys lentokentällä Eugenessa!! Lento lähtee 8 tunnin päästä, joten tää yö hengaillaan lentokentän penkeillä, koska ei jaksettu maksaa hotellista. Rahan voi käyttää paremminkin, plus et tää on kunnon reissaajaelämää! Seuraavat terkut tulee siis
määränpäästä ;)

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Thanks for the memories L.A.

Heippa kaikki. Me täällä taas. Ollaan sanattomia. Ollaan just eletty ehkä unohtamattomin viikko meidän koko elämästä. Tällä hetkellä puidaan kaikkea tapahtunutta Portlandin hellässä huomassa, Zachin ja Chandlerin asunnolla. Losissa vietetty aika oli jotain niin uskomatonta. Nähtiin, koettiin, tutustuttiin, tehtiin, juhlittiin, itkettiin, naurettiin, rakastuttiin ja kaikkea muuta yhtä klichéistä.

Saavuttiin Losiin siis torstaina ja ehkä vähän naureskeltiin meidän upealle hotellille... ei niin luksushotelli, mutta eihän sinne tultu muuta kuin nukkumaan. Jatkettiin matkaa Hollywood Boulewardille, jossa nähtiin mm. Walk of fame, Chinese theater, Kodak theater ja mielettömästi turisteja ja viihdyttäjiä. Puhelinmumeroita sateli mielin määrin amerikkalaispojilta, mutta me tietenkin erotettiin jyvät akanoista. (En ehkä ikinä unohda sitä hetkeä, kun mun ja Josephin katseet kohtas keskellä ihmismassaa, se oli menoa sit.. -Kata).
Hollywoodissa kiertelyn jälkeen oltiin kuitenkin niin väsyneitä, että haluttiin vaan hotellille nukkumaan. Joe antoi numeronsa Katalle ja varmisti, että Iris pakottaa Katan tekstaamaan. Hehe.
Kata George Clooneyn jalanjäljillä.



Perjantaina suunnattiin kohti Beverly Hillsiä ja Rodeo Drivea. Se katu oli aivan uskomaton. Merkkiliikkeitä toinen toisensa jälkeen ja uskallettiin mennä vaan muutamaan sisälle, sillä kaikki näytti niin kalliilta. Seuraavana vuorossa oli Whisky-a-gogo ja Johnny Deppin perustama baari, Viper room. Illallinen syötiin söpössä italialaisessa ravintolassa (josta Iris tais saada pienimuotoisen ruokamyrkytyksen ku valitteli huonoa oloaan illalla). Italialaisesta siirryttiin moikkaamaan Katan uutta tuttavuutta Hollywoodiin ja hengailtiin siellä jonkun aikaa, kunnes väsymys otti taas vallan..
Beverly Hills

Beverly Hilssistä myös

Iris poseeraa Whisky a Go Go:n edessä Sunsetilla.

House of blues

Lauantaina ohjelmassa oli Downtown ja siellä sijaitseva Fashion district. Mentiin metrolla Union Stationille, jonka läheisyydessä sijaitsi mm. El pueblo ja Chinatown. Kierreltiin siellä aikamme ja nähtiin aika selvästi varallisuuksien ero Chinatownin ja korkeiden rakennusten välillä. Seuraava pysäkki oli yllättävän pitkän vaelluksen päässä Fashion districtistä (Kata odotti shoppailua malttamattomana), ja se osoittautukin halpishelvetiksi, josta pian livahdettiin tielle takaisin kohti metropysäkkiä.
Chinatownissa myytiin mini kilppareita

Chinatown


Mutta nyt päästään lauantain jännittävimpiin tapahtumiin! Illalla mentiin taas Hollywood boulevardille tapaamaan Joeta ja sen kavereita ja syömään illallista. Ruuan jälkeen miettiin loppuillan ohjelmaa ja Joen kaveri ehdotti Roosevelt hotelliin menemistä. Kyseessä on siis Hollywoodin kallein hotelli, ja täytyy sanoa, että sen huomas! Siellä oli joku kilpa-autoilijoiden häppeninki, joten parkkialue oli täynnä hienoja autoja. Mentiin allasalueelle hengailemaan tulen ääreen, koska ilta oli viileä. Kata istui miehensä vieressä ja Iris lämmitteli tulen äärellä jutellen joillekin tuntemattomille. Eipä kestänyt kauaakaan, kun nuori komea mies iski silmänsä suomalaistyttöön ja Iris sai uuden juttukaverin. Ilta jatkui Rooseveltissa pyöriessä ja rikkaiden ihmisten kanssa seurustellessa.

Joe ja Kata

Roosevelt hotellin allasalueen paikka missä Iris ja Nikko tapas.

Kaiken kaikkiaan ilta oli erittäin mielenkiintoinen ja bongattiin hotellilla jopa kuuluisa skeittari Ryan Sheckler. Kyyti omaan hotelliin aamuyöllä hoitui Joen ansiosta ehkä hienoimmalla autolla, jolla ollaan ikinä matkustettu. Taisi olla jonkun rikkaan oma autonkuljettaja. (Verrattavissa Sinkkuelämää-sarjan Kihon autoon)

Sunnuntaina olikin vuorossa siirtyminen Hollywoodin hotellista Venice beachin hostelliin (puoltoista tuntia kuumassa bussissa elämämme parhaassa kunnossa.....). Kun vihdoin päästiin Veniceen, jätettiin kamat hostelliin ja mentiin rannalle etsimään ruokapaikaa. Venice beach vaikutti mahtavalta jo ensi vilauksella kaikkine outoine ihmisineenkin. Palattiin takaisin söpöön ja ystävälliseen, muttei ehkä siisteimpään, hostelliimme päiväunille, jonka jälkeen Iriksen edellisen illan uusi tuttavuus tuli rannalle viettääkseen lisää aikaa Iriksen kanssa. (Tarkoituksena oli mennä Malibuun ajelemaan, mutta ruuhkan takia jäätiin Veniceen. Katteltiin rantajammailuja ja auringonlasku yhdessä, jonka jälkeen tän Nikon piti lähteä. Sanottiin heipat epävarmoina siitä, ehditäänkö nähdä vielä tai nähdäänkö enää koskaan. Meitä molempia suretti, koska tultiin uskomattoman hyvin toimeen. -Iris)

Maanataina ja tiistaina ohjelma oli suht samanlainen. Mentiin molemmilla kerroilla Santa Monicalle shoppailemaan ja kiertämään rantaa. Nähtiin myös Iriksen kaveria McCallia, johon Iris oli vaihtovuotenaan tutustunut. Tiistaina syötiin PARASTA sushia, mitä ikinä ollaan maistettu. Paikka oli hintava, mutta sen arvoinen. Pari näyttelijääkin bongattiin, kuitenkaan nimiä muistamatta. Paikan nimi on siis Sugarfish, jos joku sushin ystävä päättää tulla Santa Monicalle! ;) Jälkkäriksi syötiin crêpejä. Mutta oli kyllä hauska nähdä McCallia!!


Keskiviikkona oli lähtö kohti Portlandia ja parit kyyneleet vuodatettuaan Iriskin hyväksyi tosiasian, että sieltä pitäisi lähteä. Oltiin molemmat masentuneita, vaikka Portland kuulostikin kivalta. Lento kesti vain 2 tuntia, mikä ei ollut matka eikä mikään verrattuna lähes 20 tunnin ajomatkaan.

Mutta Portlandista lisää myöhemmin, tässä onkin jo romaani luettavana. Myös lisää kuvia tulossa muutaman päivän sisällä!

torstai 11. heinäkuuta 2013

San Diego !

Sunnuntain automatka oli tosiaan aika mielenkiintonen. Vastaan tuli mm. pari kolaria, hirveesti rikkimenneitä autoja, jäätävä ruuhka keskellä erämaata, pari metsäpaloa ja savuava rekka. 11 tunnin matkan jälkeen oltiin niin väsyneitä et haettiin vaan ruokaa tänne Andran äidin luo ja mentii nukkumaan.
pancakes !

Tee -se-itse frozen yogurt jädeannos


Ollaan ehitty kolmessa päivässä tekee ihan hirveesti. Ollaan oltu rannalla, shoppailemassa, museoissa, downtownissa, syöty mahtavaa meksikolaista ruokaa jnejne. Iris varmaan kertoo lisää ku mä oon niin väsyny etten jaksa ajatella.

Tänää oltii illallisella niiiiin kivassa meksikolaisessa ravintolassa. Ruoka oli hyvää ja tunnelma mitä mahtavin. Parasta oli ku mariachit soitti meille macarenan. :--D Voi mun tulee ikävä tätä paikkaa ja noita komeita miehiä.....:D

Mut huomenna kutsuu Hollywood !!!

- Kata

Trooppinen San Diego on tehnyt tehtävänsä ja kaks Suomen vaaleaverikköä lähtee täältä tyytyväisenä. On tää kyllä ihana paikka, ja aivan kun Kata sano, ai vitsit mitä miehiä... Maanantaina pari surffarimiestä alko juttelemaan meille rannalla. Kelpaa!

Mission beach ja Pacific beach maanantaina oli tosiaan fiksu veto, koska ranta oli täynnä ihmisiä (great people watching) ja aurinko paisto. Makailtiin rannalla ja käveltiin ympäri rantaa. Kävin myös uimassa, eikä vesi ollu liian kylmää! No ehinhän tossa pari viikkoa sitten uimaan Newportissa Oregonissakin. Illalla Andran äiti vei meiät syömään Rubio'sin kuuluisia kalatacoja. Ahhh. Ja ainiin. Andran konferessissa oli spesiaalivieras. Nimittäin Will.I.Am! Kuulemma fiksu tyyppi, mikä on aina positiivista kuulla. Kadehdin kyllä, etten nähny sitä..

Katan tuleva koti

 Tiistaina tyhjennettiin lompakot oikeen urakalla Fashion Valley -ostoskeskuksessa. No, ainakin kelpaa kävellä uusissa vaatteissa! Illalla päästiin taas syömään meksikolaista ruokaa (mun suu on täällä taivaassa, koska mikään ei voita aitoa meksikolaista ruokaa) sellasessa paikassa ku Indio's. Niillä on kuuluisat itsetehdyt tortillasipsit, joten niitä piti ostaa paprikan ja kanelisokerin makuisena.

Tänään mentiin Balboa parkkiin, missä oli historiallisia rakennuksia, museoita, suihkulähteitä, kansainvälisiä pikkutaloja (auki vaan viikonloppuisin, eli Suomi-talo jäi näkemättä sisältä)... Mentiin National History Museumiin kattomaan dinosaurusjuttuja, mammuttijuttuja, kalloja, litosfäärilaattoihin ja maantieteeseen liittyviä asioita... Huomasin, etten enää oppinu niin paljon uutta, koska tiesin jo niin paljon kaikesta. En kai turhaan oo biologin tytär, hah! Oli se kuitenkin kiehtova paikka. Hauska juttu oli kanssa, kun kaks naista pyysi, että otettais kuva niistä ja kun ne kysy, mistä ollaan niin selvis et toisen tytär on tällä hetkellä Suomessa ja Turussa! Ja ne oli meksikolaisia, joten kerroin miten meillä oli meksilolainen vaihto-oppilas. Se nainen innostu niin paljon, että sen piti saada kuva meiän kanssa, että se voi lähettää sen tyttärelleen Suomeen.



Käveltiin puiston jälkeen downtowniin ja sen läpi convention centeriin, missä Andran konferenssi oli. Jalat oli vähän hellinä, kun tuli käveltyä flip flopeilla ties kuinka monta kilometriä. Ja sitte illalla mentiin taas meksikolaiseen ravintolaan (en valita!!!) ja tää oli kyllä paras kokemus. Paikan nimi oli Casa Guadalajara. Uskomattoman hyvää ruokaa, ihana sisustus ja mukava henkilökunta + mariachit!!! Ihankun oltais oltu Meksikossa... No eihän täältä San Diegosta oo kun joku 40min Meksikoon! Rajalla meno on kuitenki niin jännittävää, ettei sinne kannata mennä.

Mahtavan San Diegon jälkeen on hyvä jatkaa toivottavasti myös mahtavaan Los Angelesiin!

- Iris

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

4th of July & Sacramento

Nyt ollaan koettu Amerikan itsenäisyyspäivä, 4th of July. Lähdettiin 3. päivänä aamulla ajamaan kohti Bendiä. Lämpötila Bendissä oli mukavat 36c! Autosta ulos astuessa tuli sellanen olo kun olis saunassa.

Bendissä käytiin kuuman ilman takia päivittäin uima-altaalla, mut ajeltiin pyörillä ja vaellettiin myös ja tietysti käytiin shoppailemassa. Iris löysi etsimiään meksikolaisia chilikarkkeja, nam! Ja 4th of Julyn ilotulitukset katottiin parkkipaikalta (suurin show ammutaan kukkulan päältä). Jäätiin ihmettelemään, että miks se jäi vähän vaisuks ja heti, kun ajettiin pois parkkipaikalta, se grande finale tapahtu ja kurkittiin sitte ikkunasta sitä loppuhuipennusta.

Tänään aamulla lähdettiin perheen äidin kanssa ajamaan kohti Sacramento, Kaliforniaa. 8 tunnin ajomatkan jälkeen päästiin tänne vihdoin. Matkalla pysähdyttiin pari kertaa, mm. suuressa oliivipaikassa. Lämpötila nousi taas kunnon lukemiin, fahrenheiteissa 98 asteeseen eli celsiusasteissa vähän yli 36.

Sacramentoon saavuttiin viiden jälkeen ja lähdettiin siitä pian kävelemään ympäri downtown-aluetta. Oli ihanaa tulla pitkästä aikaa kaupunkiin! Sacramento on n.500 000 ihmisen kaupunki. Hieman eroaa siis Newportin n.9000 ihmisen määrästä. Mutta tää on tosi kiva kaupunki, vaikka negatiiviset puoletkin löytyy... Täällä on aika paljon kodittomia. Meillä kävi tuuri kävellessä, kun jostaan kuulu musiikkia, joten käveltiin sitä kohti ja löydettiin latinotapahtuma. Siellä oli esiintyjä ja paljon ruokakojuja. Syötiin El Salvadorilaisia pupusa-"lettuja". Oli tosi hyvää! Lähes koko väki tapahtumassa oli meksikolaisia tai muita latinoja. Illalliselle mentiin aasialaiseen ravintolaan, jonka ruoka oli niiin hyvää!


Huomenna matka jatkuu kohti Etelä-Kaliforniaa eli San Diegon kaupunkia. Andran, eli äidin, veli puhu voivansa mahdollisesti lainata meille autoa eli me kaks päästäis liikkumaan kätevästi San Diegossa päivisin Andran ollessa konferenssissa. Peukut siis pystyyn!!

tiistai 2. heinäkuuta 2013

What doesn't kill you makes you stronger

Nyt parina viime päivänä ollaan päästy tekemään kaikkea jännittävää! Sunnuntaina laskettiin puhallettavilla kanooteilla jokea, missä oli muutama kohta, joissa virtaus oli voimakas. Mulla oli hurjan hauskaa, mut Katalle kävi vähän köpelösti... Mut mä haluun mennä uudestaan joku kerta! Melominen on tosiaan tuttua hommaa, mut en ollu ennen ollu näin voimakkaissa virroissa.

Eilen päästiin sit vihdoin surffaamaan! Mentiin mun vaihto-oppilasaikojen tukihenkilön, Katyn, ja sen tyttären Austinin ja sen poikaystävän Naten kanssa. Olin niin ilonen, että pääsin taas surffaamaan ja mikä kumminta, taidot ei ollu ruostunu kahden vuoden jälkeen, vaan onnistuin nousemaan pystyyn lähes joka kerta! Oltiin vedessä kolmisen tuntia, mikä meni niin nopeesti ohi. Seuraavaks mennään sitte San Diegossa luultavimmin surffaamaan.

Austin, mä, Kata ja Nate surffauksen jälkeen.
Mä ja Kata freeseinä
Eilen illalla sit jäätiin Katyn luokse paellapartyihin, jossa oli paljon hyvää ruokaa. Oon jopa oppinut täällä syömään simpukoita, niin paljon kun se ajatus simpukan syömisestä ällötti ennen! Mut sain syödä parasta paellaa mitä oon ikinä maistanu (voishan sitä tietysti Espanjassa joskus maistaa paikallista paellaa...). Oli kyllä kiva nähdä taas tuttuja naamoja siellä illanvietossa!

Näin juhlista puheenollen, käytiin hyvin mielenkiintoisissa bileissä tossa pari päivää sitten. Mun kaveri Tristan vei meiät kavereineen pienen ajomatkan päähän keskelle maaseutua (niinku tää missä asutaan ei olis kovin maaseutua hahhah), jossa oli iso lato, missä oli aika villit bileet. Paikan nimi oli Art Barn, eli porukka siellä oli aika lailla taiteilijapainoitteista. Liberaaleja. Ja ikähaarukka oli pienestä lapsesta vanhuksiin. Musiikki oli ihmeen hypnotisoivaa ja seinät oli maalattu psykedeelisin kuvin. Tuli sellanen olo, että ihan kun olis huumeissa. Näissä kemuissa oli esiintyjiäkin, mm. tulen kanssa heilumista ja tanssia. Mut ihan hauska kokemus se oli!

-Iris

Moikkamoi!

Musta alkaa pikkuhiljaa tuntuu, etten välttämättä pääse ihan ehjänä kotiin. Kokoajan oon jotenki telomas itteeni. Esimerkiks sunnuntaina meillä oli tosiaan aika hurjat kumikanoottikellunnat. Alku suju hyvin ja oli hauskaa mut sit vastaan tuli reitin voimakkain virtaus ja mutka.. ja puu.. suoraan edessä. Enköhän mä sit ajautunu hurjalla vaudilla suoraan sitä puuta päin ja lentäny veneen kaa ympäri sinne kivikkoisen virtauksen keskelle. Traumat jäi varmaan siitä tilanteesta kun yritän epätoivosesti päästä pinnalle ku virtaus hakkaa mua sitä puuta päin.. Noo mut selvisin mustelmilla ja isovarpaan kynnen puoliutumisella. Ja tulipahan heitettyy talviturkki!
Kovia kokeneet jalat
Eilinen surffaus sujukin jo paljo paremmin ku soutelu - tai no ainakin ilman haavereita. Ja se oli ihan sairaaaaaan kivaa! Ihanat aallot ja meri ja jee!

Ollaan oltu kokoajan menossa eikä loppua näy. Ihania ihmisiä ja juhlia ja ruokaa. (Oli muuten oikeesti parasta paellaa mitä oon ikinä maistanu vaikken oikein niistä simpukoista syttynykkään). Ja lauantain latopartyt oli jotain tosi epätodellista. Se paikka oli samaan aikaan tosi karmiva mut silti jotenki tosi inspiroiva ja omalla tavallaan upee. Ja ne tuliesitykset oli khuul!
Ruokaaaaaa

Oon vaan niin onnellinen et oon päässy tänne näkee ja kokee ihan oikeeta elämää enkä vaan sellasta turistin pintaraapasua!

-Kata

ps. Nyt pesemään pyykkii, pakkaamaan ja hankkimaan Katalle uudet varvastossut (virta vei toisen mukanaan). Seuraavat kuulumiset Bendistä, San Diegosta tai Los Angelesista. ;)

sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Maassa maan tavalla

Pari viikkoa vierähtäny ihan hujauksessa ja mäki alan pikkuhiljaa päästä kaikkiin juttuihin mukaan. Tääl on ihan mahtavaa ja kaikki ihmiset on tosi mukavia ja ystävällisiä. Ollaan melkein joka päivä nähty Iriksen kavereita ja vaiks oon aina vähä jännittänykki ni loppujen lopuks joka kerta on ollu tosi kivaa ja eihän Iriksellä vois ees olla tylsiä kavereita. ;)


Vähän ollaan tosiaan päästy shoppailemaankin ja pelkään vähän et miten me raahataan kaikki kamat täältä Suomeen takasin... (terveisin 35€ vanssit ja converset). Ja ei olla viel ees käyty missään kunnon shoppailupaikassa, että sitä tavaran määrää vaan odotellessa....
Maisema olohuoneen ikkunasta
 Ens viikolla koittaaki sit suuri juhlapäivä 4th of July ja kaikki kaupat pursuaa kaikkee jenkkikamaa. 3. päivä ajetaan Bendiin sinne kesäasunnolle juhlimaan ku siellä on kuulemma paremmat ilotulitukset. Bendistä matka jatkuu 6. päivä kohti etelää ja San Diegoa! Can't wait! 


Ps. Älä ikinä aliarvioi auringon voimaa tällä puolella maapalloa!! Käveltiin tosiaan yks päivä Seal Rockista Waldportiin kolme tuntia ja yli 10 kilometriä pitkin rantaa. Lähtiessä ei ollu hirveen aurinkoinen sää joten napattiin vaan tuulitakit mukaan.. No eiköhän sää sit ollukkin koko matkan ajan tyyliin pilvetön ja käveltiin ilman takkeja ja  _ilman aurinkorasvaa_............ Olin sit muutaman päivän punanen ku paloauto ja nyt mul on hirveen kivat rajat olkapäissä. :---)

- Kata
Katan palovammat. Nyt ollaan lotrattu aurinkorasvalla...
Waldportin rantaa
3 tunnin kävelyreissun näkymää
Rantaa

Terkkuja auringosta! Aivan upee ilma, joten koko päivä on tullu vietettyä ulkona aurinkoa ottaen. Oltiin rannalla ottaa arskaa puol kahteen, jonka jälkeen sama meininki jatkui omalla pihalla myös trampoliinilla hyppien!
Dippaamassa valtameressä
Oltiin yks nätti ilta rantakävelyllä Coryn kanssa (ja otettiin PALJON kuvia...)
Ja hyppykuvia..

Kuollut meritähti :(
Oltiin torstai-ilta ja perjantai mun kaverin Christin mökillä parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä joen rannalla. Sinne tuli mukavasti porukkaa, ja ilta meni siinä grillaillessa (Kata sai maistaa s'moreja ensimmäistä kertaa! Nam, grahamkeksien välissä grillattua vaahtokarkkia ja suklaata...) ja pelaillessa. Eilen sitte mentiin sinne jokeen uimaan ja laskettiin jokea isoilla uimarenkailla ja boogie boardeilla. Oli ihan törkeen hauskaa!
Mä ja Cherilyn just ku ollaan laskettu jokea boogie boardeilla.
Voisin tässä mainita vielä yhden jännän jutun mitä tehtiin: mentiin katsomaan valaita turistipaatilla! Ja nähtiinkin yks harmaavalas! Pari vuotta sitten näin täällä miekkavalaita, mut ne näin omalta pihalta, kun taas nyt päästiin veneellä katsomaan ihan lähietäisyydeltä tätä jättieläintä. Mun kaveri Marisa tuli mukaan, joka paikallisena sai myös nähdä ensimmäistä kertaa valaan luonnossa.
Kaveri chillaamassa
Harmaavalas, joka nähtiin.

Marisa ja mä valasreissulla
Mutta kuten Kata mainitsi, ollaan hengailtu kavereiden kanssa päivittäin yhtä tai kahta päivää lukuunottamatta. Hauskaa on ollu! Tänäänki on edessä jotkut kemut, jes! Ja maanantaina päästään VIHDOIN surffaamaan!!!!!!! En malta oottaa et pääsen taas veteen. Odottelen myös kärsivällisesti (yritän ainakin) Kaliforniareissua. Ihanaa!

- Iris
Sori äiti, tiiän miten paljon tykkäät ku kiipeilen.
Mut näkymä korkeuksista on niin hieno!!
Mä ja Marisa heilumassa Nye Beachilla.